Enneagrammin perusteita

Yksikään systeemi tai malli, jolla kuvataan ihmisten persoonaa ei ole täydellinen. Siksi myöskään enneagrammi ei kykene valottamaan kaikkia ihmisen elämän haasteita tai mahdollisuuksia. Enneagrammin vahvuus on kuitenkin siinä, että se tarjoaa monipuolisen, dynaamisen kasvualustan persoonan tutkimiselle ja itsensä ja ihmisten väliselle hyväksymiselle. Enneagrammi tarjoaa peilin, jonka kautta itseään ja ihmisiä voi oppia tuntemaan paremmin.

Alla muutamia teoreettisia perusasioita, joilla enneagrammin viitekehystä on hyvä lähteä tutkimaan.

Enneagrammityypit kuvataan ympyrässä, jossa jokainen on symmetrisesti suhteessa toisiinsa ja ympyrän keskustaan. Jokainen tyyppi on siis yhtä hyvä. Numeroiden lisäksi monet enneagrammiopettajat käyttävät jotain tyyppinimeä tai kuvaavia adjektiivejä tai määrittelyä.

Siivet

Kunkin perustyylin viereiset tyylit voivat toimia siipinä eli myös sen tyylin piirteet tuntuvat tutuilta ja osuvilta. Kullakin henkilöllä on useimmiten toinen siivistä vallitsevin, tosin molemmatkin siivet voivat olla käytössä yhtäaikaa ja siipien vallitsevuus voi vaihdella eri elämäntilanteissa. Siivet voivat toimia myös läheisimpinä lyhyen tähtäimen kasvuvarantoina.

Kolme keskusta

Yhdeksän enneagrammityyliä sijoittuvat kolmeen keskukseen.

Tunnekeskukseen eli sydänkeskukseen kuuluvat kakkonen, kolmonen ja nelonen. Tunnekeskuksen tyylit 2-3-4 keskittyvät yhteyteen, ihmissuhteisiin ja materiaalisesta maailmasta riippumattomuuteen ja sielullisuuteen. Tunnekeskuksen ihmisten yhteisenä piirteenä on imagon ylläpitäminen, jonka kääntöpuolena ilmenee suru ja häpeä.

Ajattelukeskukseen eli pääkeskukseen kuuluvat viitonen, kuutonen ja seiska. Ajattelukeskuksen tyylit 5-6-7 keskittyvät asioiden hahmottamiseen, tiedostamiseen ja todellisuuden perimmäisen tarkoituksen ymmärtämiseen. Ajattelukeskuksen ihmisten toimintaan vaikuttaa suhde pelkoon.

Vaistokeskukseen eli kehokeskukseen sijoittuvat kahdeksikko, yhdeksikkö ja ykkönen. Vaistokeskuksen tyylit 8-9-1 keskittyvät liikkeeseen, aikomukseen ja toteuttamiseen. Näin vaistokeskuksesta voidaan puhua myös toimintakeskuksena. Vaistokeskukseen kuuluvilla ihmisillä on taipumus itsensä unohtamiseen ja oman elämänsä tärkeimpien asioiden, tavoitteiden ja tunteiden laiminlyömiseen. Heidän yhteisenä piirteenään on viha ja suuttumus kaikkea sellaista kohtaan, joka ei heidän mielestään ole niin kuin pitäisi.

Vaistotyypit / vaistomuunnelmat

Sen lisäksi, että jokaisella enneagrammityypillä on omat perusselvitymisstrategiansa, on ymmärretty, että elämän säilyttämisen perusvoimana vaistoilla ja vaistomaisella reagoinnilla on suuri merkitys. Vaistot vaikuttavat voimakkaasti siihen, mihin kiinnitämme huomioita, mihin käytämme ja mistä saamme energiaa.

Enneagrammissa vaistojen vaikutuksia on tutkittu paljon mm. ihmissuhteiden näkökulmasta. Vaistomuunnelmilla (instinctual variants) tai vaistotyypeillä (subtypes) on nimittäin joskus merkittävämpi rooli ihmissuhteiden toimivuudessa tai toimimattomuudessa kuin enneagrammityyppin erilaisilla toimintatavoilla.

Vaistotyypit vaikuttavat vahvasti myös muuten varsinaisen enneagrammityypin taustalla. Jokaisesta enneagrammityppistä löytyy kolmenlaisia vaistotyyppiä eli variaatiota. Itsesuojelu, vetovoima tai kahdenvälinen sekä sosiaalinen vaisto tuo enneagrammityypin selviytymisstrategiaan oman mielenkiintoisen mausteensa ja oman perustyypin löytymisen näkökulmasta se voi tuoda tutkimusmatkalle oman haasteensa.

Käy kurkkaamassa myös YouTube-kanavamme ja katso esimerkiksi Tutustu enneagrammiin -tallenteemme.